AI oikeudellisessa työssä 2026: ChatGPT ja Copilot ovat uusi standardi.
Tekoälystä on kahdessa vuodessa tullut tavallinen osa tšekkiläistä asianajajakäytäntöä. Käyttöönotto on ennennäkemättömän nopeaa, mutta toistaiseksi suhteellisen pinnallista. Sataa seitsemääkymmentä asianajajaa koskeva kysely osoittaa, mitä työkaluja asianajajat todella käyttävät ja miten heidän odotuksensa muuttuvat.
7/10 asianajajasta käyttää AI:ta useita kertoja viikossa
Kielimalleihin perustuvaa tekoälyä käyttää Tšekissä jo enemmistö asianajajista. Seitsemän kymmenestä kertoo työskentelevänsä AI:n kanssa vähintään useita kertoja viikossa. Kolmannes päivittäin.
Nousu nollasta 70 %:iin kolmessa vuodessa on uuden teknologian käyttöönotolle juridiikan ammatissa lähes ennennäkemätön vauhti. Uusien teknologioiden käyttöönotto eteni aiemmin nopeasti esimerkiksi siirryttäessä painetuista lakikokoelmista sähköisiin tietokantoihin tai postista/faksista sähköpostiin. Silloinkin muutos tapahtui kuitenkin viidestä kymmeneen vuoden, ei kolmen vuoden aikajänteellä.
Muutoksen nopeus tarkoittaa, että jotkin oikeudellisen ekosysteemin osat vasta sopeutuvat siihen. Esiin nousee polttavia kysymyksiä, kuten miten laskuttaa työstä, jota ihminen ei tee. Ja miten tunnistaa, milloin lopputulos on aidosti laadukas ja milloin se vain näyttää muodollisesti oikealta. Osa asiakkaista saattaa edelleen pitää AI:n apua ei-toivottuna oikotienä eikä nähdä sen tarjoamaa mahdollisuutta asianajajan huomattavasti perusteellisempaan asian arviointiin. Toisten silmissä AI:n käytöstä taas on tulossa osa asianajajan ammatillista huolellisuutta.

Mitä automatisoida? Juristit näkevät suurimman potentiaalin oikeudellisessa tiedonhaussa. Käyttöönoton suurin este on tarkkuus.
Nykyisin puolet vastaajista käyttää AI:ta ideoiden sparraukseen ja asiakirjojen tiivistämiseen. 4/10 käyttää AI:ta lainsäädännön ja oikeuskäytännön tutkimiseen tai tuotosten kieliopilliseen ja tyylilliseen muokkaamiseen.
Kun ammattilaisyhteisö kartuttaa nopeasti kokemusta, myös näkemys AI:n käyttökohteista ensi vuonna muuttuu merkittävästi. Eniten luottamusta kohdistuu oikeuskäytännön tutkimiseen, jossa jopa kolme neljästä vastaajasta aikoo käyttää AI:ta. Kiinnostus sopimusluonnosten laatimisen apuun on kasvanut huomattavasti. Kiinnostus kasvaa kuitenkin kaikilla tutkituilla alueilla.
Vain kaksitoista prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei aio käyttää AI:ta seuraavien kahdentoista kuukauden aikana. Vaikka lähes kaikki aikovat hyödyntää AI:ta, todellinen käyttöaste riippuu siitä, tarjoavatko työkalut riittävää tarkkuutta, lähdeviittauksia ja oikeudellista varmuutta. Suunnitelmat ja todellisuus voivat siksi käytännössä poiketa merkittävästi toisistaan.
Mikä motivoisi asianajajia käyttämään AI:ta useammin? Ensimmäisellä sijalla on oikeudellisten tuotosten laatu (73 %), toisella turvallisuuden ja salassapidon takeet (54 %) ja kolmannella integrointi jo käytössä oleviin työkaluihin ja prosesseihin (35 %).

Asianajajat käyttävät pääasiassa AI-ominaisuuksitta olevia oikeudellisia työkaluja tai ilman oikeudellista erikoistumista olevia AI-työkaluja
Näiden risteyskohdassa on toistaiseksi vain 35 % asianajajista.
Jaottelimme tutkimuksessa oikeudelliset työkalut varmennettuja lähteitä hyödyntäviin oikeudellisesti spesifeihin järjestelmiin ja yleisiin malleihin, joilta puuttuu kattava tšekkiläinen oikeudellinen konteksti. Valtaosa käytetyistä oikeudellisista järjestelmistä on syntynyt ennen generatiivisen tekoälyn läpimurtoa. Niiden perustana on alkuperäistekstien haku nimen, numeron tai avainsanojen perusteella. Tällaisia järjestelmiä käyttää 82 % asianajajista.
Osa näistä järjestelmistä on alkanut lisätä AI-ominaisuuksia, erityisesti älykkäämmän haun muodossa. Tätä käyttää yhteensä 28 % asianajajista. Vain 7 % asianajajista on alkanut käyttää oikeudellisesti spesifejä järjestelmiä, jotka perustuvat AI-kielimalleihin.
Jonkinlaista AI:ta oikeudellisesti spesifien järjestelmien yhteydessä käyttää siis 35 % kaikista asianajajista.
Sen sijaan yleisten, ei-spesifien mallien käyttö on huomattavasti laajempaa. Vain muutama prosentti vastaajista ei ollut käyttänyt työtehtäväänsä mitään niistä.
Yleisistä AI-malleista ChatGPT on selvästi suosituin. Tämän työkalun osalta tutkimme lisäksi, käytetäänkö maksullista versiota vai maksutonta vaihtoehtoa. Jakauma on suunnilleen sama. Maksuttoman vaihtoehdon saatavuus yleisissä työkaluissa tukee selvästi niiden suurta suosiota.

Nopea kehitys ja paine luovat riskejä
Ero AI:n nopean käyttöönoton tietyissä työtehtävissä ja oikeudelliseen käyttöön erikoistuneen AI:n vähäisen käytön välillä kuuluu koko kyselyn merkittävimpiin havaintoihin. Vastaajat odottavat AI:lta tiedonhakua monimutkaisista asiakirjajärjestelmistä suurella tarkkuudella ja oikeudellisella varmuudella sekä arkaluonteisten tietojen turvallisuutta. Todellisuudessa kokemukset koskevat toistaiseksi erityisesti yleisiä työkaluja, kuten ChatGPT:tä tai Geminiä, jotka eivät voi täysin täyttää näitä vaatimuksia.
Yleiset, oikeudellisesti ei-spesifit mallit ammentavat tietonsa julkisesta internetistä, jossa täsmälliset tiedot, vanhentuneet tekstit ja maallikoiden mielipiteet ovat rinnakkain. Niillä ei myöskään välttämättä ole lainkaan saatavilla joitakin tärkeitä oikeuslähteitä. Johtopäätökset voivat näin olla virheellisiä tai sisältää viittauksia lakeihin tai tuomioihin, joita ei todellisuudessa ole olemassa. Lisäksi näitä virheitä on vaikea havaita, koska tuotos vaikuttaa ensisilmäyksellä muodollisesti oikealta. Tämä luo valtavan riskin sekä asianajajalle että asiakkaalle.
Koko markkina on keskellä nopeaa teknologista muutosta. Tuotteet, jotka tarjosivat oikeudellista tietoa ennen kielimallien läpimurtoa, eivät ole vielä muuttaneet perusarkkitehtuuriaan. Uudet tuotteet eivät ole vielä saavuttaneet uskottavuutta markkinoilla. Käyttäjät puolestaan selvittävät, missä AI tuottaa todellista hyötyä ja miten se voidaan sisällyttää oikeudelliseen työhön niin, että se toimii tukena eikä vain yhtenä työkaluna luettelossa.
Miten jatkaa AI-teknologioiden käyttöä helposti ja turvallisesti?
Kokeile oikeudelliseen käyttöön soveltuvaa AI-työkalua tai täydennä yleisiä malleja oikeudellisella kontekstilla.
Erikoistunutta AI-työkalua valittaessa kannattaa huomioida seuraavat 5 kriteeriä:
- Lähteiden laatu ja kattavuus: työskentely ajantasaisen oikeuskäytännön ja lainsäädännön kanssa kokonaisuudessaan. Esimerkiksi ei pelkästään Nejvyššího soudu -oikeuskäytäntö, vaan kaikkien oikeusasteiden ratkaisut.
- Tuotosten tarkkuus ja todennettavuus: oikeudellisessa tiedonhaussa on tärkeää, että työkalu antaa täsmälliset viittaukset ja että ensisijaiseen lähteeseen on helppo tutustua.
- Integrointi työskentelytapoihin: helppo käyttö tavallisessa työnkulussa joko verkkokäyttöliittymän tai olemassa oleviin työkaluihin ja järjestelmiin tehtävien liitäntöjen kautta.
- Turvallisuus ja tietojen käsittely: selkeät säännöt kyselyjen, asiakirjojen ja arkaluonteisten tietojen käsittelylle, mukaan lukien niiden jatkokäyttö ja tallentaminen.
- Hinnoittelumalli ja joustavuus: AI-teknologiat muuttuvat nopeasti, joten monivuotiset sitoumukset voivat olla merkittävä jarru.
Yleiset mallit (ChatGPT, Gemini, Claude), joita on täydennetty oikeudellisella kontekstilla
Myös yleisiä työkaluja voidaan ehdottomasti hyödyntää oikeudellisen työn vaativammissa osissa. Niille on vain annettava täydellinen ja varmennettu konteksti. Voit joko ladata tietyn lain tai tuomion tekstin käyttöliittymän kautta tai yhdistää mallin kontekstin lähteeseen. ChatGPT otti käyttöön mahdollisuuden yhdistää spesifiin, esimerkiksi oikeudelliseen, kontekstiin vuoden 2025 puolivälissä. Samoin Anthropic ja Claude. Tätä kutsutaan nimellä MCP (Model Context Protocol). Yhteyden muodostaminen onnistuu yleensä keneltä tahansa käyttäjältä, jos yhdistettävä palvelu on olemassa. DirectCase tarjoaa palvelun varmennettujen lakien ja oikeuskäytännön liittämiseksi tšekkiläisen oikeuden kontekstiin.